Eva's Secrets

Eva's Secrets

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Minä sinua vaan

Vaikka alkusyksyssä onkin jotain maagista ja rauhoittavaa, kuten värjäytyvät puiden lehdet ja sateiset, hämärtyvät illat, en silti fanita mitenkään kauheasti syksyä. Enkä varsinkaan loppusyksyä.
Viime lokakuun loppu on kuitenkin minulle merkittävä, tarkalleen ottaen 28.10.2016, sillä avopuolisoni kosi minua tuolloin.<3

Sinänsä kosinta ei tullut minulle yllätyksenä, sillä olimme puhuneet kihloihin ja naimisiin menosta oikeastaan jo seurustelun alkupuolelta saakka ja viime kesänä sekä syksyllä aiheesta puhuttiin yhä enemmän, mm. siitä puhuimme, että millaisen kihlasormuksen haluaisin ja millaiset häät olisivat unelmien häät. Se tuli kuitenkin yllätyksenä, että juuri tuo perjantai 28.10. olisi meidän kihlapäivä.

Se päivä ei ollut mitenkään kaunis, vettä satoi kuin pasuunan suusta ja muistan itseasiassa olleeni kovin väsynyt. Markus kuitenkin ehdotti, että jos mentäisiin syömään Raatihuoneen kellariin, että hän maksaisi koko lystin. Tottahan minulle aina ulkona syöminen sopi, joten pistin itseni kuntoon ja lähdettiin kaupungille. Raatihuoneen kellarissa syötiin kolmen ruokalajin päivällinen ja sitten kun olimme lähdössä, ulos päästyämme Markus polvistui eteeni siinä sateisessa harmaudessa ja kysyi minua vaimokseen. Ei paljoa kolea sadesää enää siinä kohtaa haitannut ja onnesta soikeana vastasin kyllä! Leveän hymyn kanssa palasimme kotiin Kultajousen kautta ja haimme vielä Markukselle oman sormuksen, sillä hän ei ollut uskaltanut hankkia vielä itselleen sormusta, jos vastaankin kieltävästi (mitä ihmettä höpsö!?!). Seuraavana päivänä olikin sitten meidän halloween-bileet ja päätettiin, että kaikki paikalle tulevat saavat olla etuoikeutettuja kuulemaan tästä meidän uutisesta ensimmäisenä kuohuvan äärellä. ;)

<3

Edellisen kerran kun kihlauduin, emme pitäneet mitään kihlajaisia. Nyt halusin toimia toisin ja koska se oli ookoo myös Markukselle, järjestimme kihlajaiset. Kyse ei ollut mistään isoista pirskeistä, vaan ihan vain kakkukahveista, joissa meidän perheemme pääsisivät hieman tutustumaan toisiinsa, eli ystäviä emme kutsuneet kihlajaisiimme lainkaan. Tein itse kaikki tarjottavat ja ihan mukavasti kihlajaiset sujuivatkin.

Koska ollaan molemmat koiraihmisiä ja huonon huumorintajun omaavia, emme tyytyneet mihinkään kyyhkysiin ja sydämiin kihlajaiskutsuissamme, vaan laitoimme tällaiset kutsut menemään. :D 

Tarjoiluja: täytekakkua, kinkku-aurajuustokierteitä ja suklaapikkuleipiä

Kakussa oli mango-passiontäyte ja tuo violetiksi värjätty päällys oli valkosuklaakreemiä

Urpo ja Turpo <3


***
Joulukuun alussa kävimme ottamassa kihlakuvat, jotka kuvasi taitava Tuomas Saari.