Eva's Secrets

Eva's Secrets

lauantai 19. marraskuuta 2011

Tuksuja ja tumuja.

Tuli sitten eilen oltua viihteellä taas pitkästä aikaa. Lähdettiin porukalla katsomaan Tuksun keikkaa Kankaanpäähän ja eiköhän siitä melkonen reissu kehkeytynytkin. Mukaan mahtui epämääräisiä keskustelunaiheita, pähkähulluja tempauksia ja mitä loistavinta seuraa! Ja tosiaan, tulihan se Tukiainenkin sitten nähtyä pikaisesti.








perjantai 11. marraskuuta 2011

Sanon suoraan mitä aattelen

..ja koska teen sen omalla henkilöllisyydelläni, oikeuttaa se minun arvostelemiseeni.

Rakastan provosoivia tekstejä, kuten moni blogiani lukeva on varmaankin huomannut. Teksti pienellä satiirilla maustettuna on vain paljon mielekkäämpää luettavaa, verrattuna niihin kuolemanvakaviin puujalkavalituksiin.
Jotkut ovat saattaneet jopa lukea galleriasta blogistani löytyvän ragetuslistani, johon olen listannut kaikki maailman ärsytyksenaiheet, joita mieleeni oli tullut. Julkaistuani tuolloin kyseisen tekstin, sai se  aikaan melkoisen haloon. Sain kasapäin ihmisiltä kommenttia niin karppaukseen, tatuointeihin, kuin turhanpäiväsiin blogimerkintöihin liittyen. Suurin osa noista kommenteista oli kirjoitettu tyyliin "katsopas itseäsi vain", "paraskin puhumaan", "itselläsikin on yhtä mielikuvituksettomia tatuointeja", "eikös tämä kirjoitus sitten ole turha". Tuolloin tuli jälleen todistettua, miten jos kirjoittaa omalla henkilöllisyydellään, toisin sanoen ei piiloudu anonyymiyden taakse, saa kirjoittaja melkoisen määrän kylmää vettä niskaansa. Kyllä, minulla on pokkaa kirjoittaa asioista omana itsenäni ja ei, en ole koskaan väittänytkään olevani jotenkin noista ärsytyksenaiheista poikkeava! Mielenkiintoista vain on, että näin ihmiset automaattisesti olettavat -vaikkei sitä missään ole koskaan lukenutkaan! 
Pääsyy siihen miksi loppujen lopuksi henkilökohtaisesti rakastan suorasukaisen provosoivia tekstejä on yksinkertaisesti se, että tässä pullamössöyhteiskunnassa on näemmä edes jokin väylä herättää ihmiset siitä zombiemaisesta koomastaan, jossa he elävät ja jossa ei heidän mielestään ole mitään korjattavaa tai parannettavaa. Joka kerta kun saan jonkun sanomaan sittenkin mielipiteensä ääneen, on se minulle todiste siitä, että taktiikkani toimii ja samalla todistaa sen, ettemme eläkään niin täydellisessä maailmassa, missä nämä flegmaattiset ihmiset ehkä uskovat elävänsä.

Ja loppuun kuvapläjäys tästä helvetin täydellisestä akasta, joka allekirjoittaa mielipiteensä vaikka kuinka se yleistä paheksuntaa ja itkua aiheuttaisikin. Valitettavaa? Antaa palaa vaan ;)








tiistai 1. marraskuuta 2011

Where is the snow?

Talvikammoisena ihmisenä pitäisi kai iloita kun pakkasta ei olekaan sitä 30 astetta, eikä tarvitse rämpiä tuolla polven syvyisessä hangessa. Koska olen nainen, en tietenkään ole tyytyväinen vaikkei näin olekaan.
Kelloja on siirretty, jonka seurauksena aamulla pitäisi jaksaa herätä paremmin, mutta auta armias kun pimeys tuleekin jo kolmen jälkeen päivällä: kun pääset koulusta kotiin, on olo yhtä naatti kuin aina ennenkin.
   Eikä unohdeta tuota ihanaa syyssäätä. Se, joka sanoo että syksy on ihanaa aikaa, on tainnut napata väärät lääkkeet nassuun. Okei, onhan se kaunista vielä lokakuun puoliväliin saakka, mutta kun viimeisetkin kellastuneet lehdet puista ovat tippuneet, on luonto kuin sodan jäljiltä. Kaikkialla on ruskeaa, synkkää, masentavaa likaa ja liejua ja puut ovat kuin vuosiksi kuihtumaan jääneet luurangot.
   Kaiken huippu arkisista seikoista on autoilu tähän aikaan vuodesta. Ei paljoa auta autonpesuaineet, vahat tai mitkään muutkaan vippaskonstit, kun viimeistään parin ajokerran jälkeen auton pintaa peittää samainen loska ja kura mitä tuli hinkattua pois tuntitolkulla hetki sitten. Kyllä tässä alkaa normaalisti talvea kammoksuvakin toivomaan niitä ensilumia, jotka itseasiassa ovatkin vielä kauniita verrattuna siihen tunteeseen, kun huhtikuun alussa pukkaa vielä viimeisiä lumisateita ja itse toivoo hartaasti, että eikö tämä talvi voisi jo loppua.
  Kylmä ainakin on jo nyt, vaikka mittari onkin vielä plussan puolella, mutta nuo syystuulet ja -sateet kyllä tekevät tehtävänsä. Hyrr.



               Viikonloppuna tuli uutta tukkaakin, kun uskaltauduin vihdoin ja viimein kokeilemaan sitä aina ennen tylsänä pitämääni ruskeaa väriä :)