Oltiin vähän syksyä fiilistelemässä kirkkopuistossa, vaikken siitä yhtään tykkääkään. Nyt jo takaraivossa tykyttää tieto siitä että tulee märkää ja kylmää ja väsyttää vielä tavallistakin enemmän. Lisäksi mietin kuinka parin kuukauden päästä mies saa hiihtää jossakin neljänkymmenen asteen pakkasissa armeijassa samalla, kun itse tuskailen sängystä ylös nousemista vain, koska en haluaisi astua ovesta pihalle viidentoista asteen pakkaseen vaikka jalassa olisi kahdet villasukat päällekkäin. Ei ole reilua elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti